Legendaarisen Slicks ’n Slide -vanhuksen manttelinperijä GeneRally on arvonimensä veroinen. Vanhan kunnon Slicksin pelattavuudesta ei ole tingitty tippaakaan ja grafiikat muistuttavat pelivanhuksesta kivasti, mutta ne ovat silti ajan hengessä mukana. Myös ajoradat ovat esikuvaansa monipuolisempia. Voidaankin todeta, että lopputuloksena on todella hauska ja pitkäikäinen kaahailupeli. GeneRally on yksi suomalaisen peliosaamisen ehdottomasti kirkkaimpia helmiä.

Viime vuosikymmenellä ilmestynyt Slicks ’n Slide on legendaarinen peli. Se eli aikansa suomalaisen pelaamisen huippunimenä, mutta nykyään sitä kalvavat pahatkin yhteensopivuusongelmat nykytekniikan kanssa. Tämä DOS-ympäristöön suunniteltu menestyksekäs peli ei vain toimi tarpeeksi hyvin nyky-Windowsien alla. Myöskään grafiikoissa ei nykymittapuin enää ole mitään äimistelemistä.

Mutta äimistelyn aihetta löytyy siitä, kuinka mahtavan ajoitetusti Slicks ’n Sliden manttelinperijä GeneRally saapui suomalaispelaajien (ja miksei muidenkin) iloksi. Slicks -vanhuksen voi kevein mielin jättää viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään, sillä GeneRally on kuin Slicks uudelle vuosituhannelle siirrettynä. Pelin grafiikat ovat ajan tasalla, se ei tingi pelattavuudesta ja se rullaa Windowsin alla. GeneRally on peli, jota yksikään ei voi syyttää tylsäksi ajanhukaksi.

Staattisuus on IN

GeneRally jatkaa samaa rataa, mitä Slicks ’n Slide aikanaan raivasi. Ajoradat ovat edelleen staattisia kokonaisuuksia, eli koko rata näkyy ruudussa kerralla. Kuten muissakin kaahailupeleissä, GeneRallyssa on tarkoitus ajaa maaliin voittajana mahdollisimman monta kertaa tavoitteena kultapokaali turnauksesta. Kierrosmäärät ja turnauksen pituuden voi tietenkin itse päättää. Kisailemassa kaaroja voi kerralla olla kuusi, mutta varikolla niitä voi säilytellä vaikka millä mitalla. Arcade-kaahailuun ei tarvitse tyytyä, vaan bensankulutukseen ja renkaiden kulumiseen voi vaikuttaa haluamallaan tavalla. Yltiörealismiin GeneRallyssä ei kuitenkaan ylletä, mikä on varmaan ihan tietoinen päätös pelin tekijöiltä.

GeneRally on suora, ajanmukaistettu versio Slicks ’n Slidestä. Pelin ajanmukaisuus näkyy muun muassa kuvakulmissa, jotka eivät enää Slicksin tapaan ole välttämättä täysin yläpuolelta kuvattuja. Mitä monimuotoisimmat kuvakulmat mahdollistaa kolmiulotteinen grafiikka, joka ei erityisemmin vaadi koneelta tehoja juuri staattisuuden vuoksi. Suurin eroavaisuus GeneRallyn ja sen kaveripelin välillä on että Slicksille ominaiset aseet ovat karusti nakattu ö-mappiin. Toisia tämä tieto järkyttänee, mutta suru painuu unholaan odottamattoman pian, sillä GeneRallya on yllättävän hauska pelata ilman tuliluikkujakin.

GeneRallyn pelattavuus on todellakin loistoluokkaa. Ratamateriaalista riippuen autot liiraavat toinen toistaan makeammin, ja taklaukset onnistuvat niin mojovasti että oikein mahanpohjassa tuntuu. Lyhytpinnaisimmille kisaajille kannattaakin hankkia omat monitorit, etteivät tunteet pääse liialti leiskumaan tiukan kilpailun keskellä. GeneRallyn mukana toimitetaan 12 menopeliä jotka tietenkin käyttäytyvät erilaisin tavoin eri alustoilla. Formula rökittää rallikaaran leikiten asvaltilla, mutta lumipäällysteisellä radalla asiat ovat toisin. Löytyypä materiaaleista vielä jos jonkin sorttista mutaa, mikä lentelee tyylikkäästi ratojen varsille. Vettäkään ei ole unohdettu, joten vedenalaisia rallejakin voi mennä järjestämään. GeneRallyn virallisesta autopaketista löytyy kaikki perinteiset menopelit, mutta siitä puuttuu oikeasti mielenkiintoiset koslat. Pelin innokas faniyhteisö on korjannut ongelman kehittämällä omia kulkuneuvojaan, joita on satoja: kilpailu onnistuu jatkossa vaikkapa sukellusveneellä. Fanikaaroissa on se pulma, että uusien autojen hankkijan täytyy itse pohtia, kuinka hyvin uusi tulokas on tasapainossa ennestään tuttujen autojen kanssa. Epäreilusta kulkuneuvosta saattaa kaveriporukassa nousta aikamoinen älämölö. Vaikka turnauksen voittaja ei saakaan muuta lahjaa kuin huvittavan näköisen ilotulituksen kunniakseen, voitto tuntuu makealta. Häviäjistäkin tuntuu ainakin jonkin verran makealta. Turnauksen jälkeen tuloksia voi verrata kanssapelaajien kesken joka kisan jälkeen päivittyvällä pelaajakohtaisella tilastolaatikolla, josta löytyy varsin kivaa nippelitietoa kaikkien iloksi.

Tarjontaa piisaa

Generally – Autopeli – Hyppyri

Vaikka GeneRallyssa ohjattavuudet ja tekniikka on täydellisesti reilassa, sisältö voisi olla suppea ja päin mäntyä. Pelin tekijät ovat ymmärtäneet vaaran, ja toimineet sitä vastaan tuloksekkaasti. Tärkeä panostus pelaajien tylsistymistä vastaan on aloittelijallekin helppokäyttöinen rata-editori, jolla syntyy helposti niin formula- kuin ralliradatkin. Edistyneemmät ajoratojen rakentajat voivat käyttää GeneRallyn ohella haluamaansa piirrustusohjelmaa. Yhteispelillä kenttä tulee huomattavasti tarkemmaksi ja tyylikkäämmäksi. Reippaat autoilufanit ovatkin luoneet tuhansittain uusia ratoja peliin, joten halutessa maisemat vaihtuvat niin vilkkaasti että hitaimmat putoavat kärryiltä.

GeneRallyn muut apuohjelmat ovat epävirallista krääsää, mutta todella käyttökelpoista sellaista. Löytyy reaaliaikaista rataselainta, autoeditoria ja tweakereita, joilla pääsee muuttelemaan vapaammin pelin asetuksia. Kunnolliset äänenmuokkausohjelmat omistava voi luoda omat ääniteemansa GeneRallyyn. Pelin kääntää myös toisille kielille suhteellisen pienellä vaivalla, onpa GeneRally keksitty kääntää jopa savoksi.

Pienoismallimaailma

Radan ulkoasusta päätellen ajobaana on rakennettu Kiasman takapihalle.

GeneRallyn grafiikka on siis kolmiulotteista, vaikka sitä ei juuri mistään näekään. Ainoita todisteita asiasta on jo aiemmin mainittu vapaavalintainen kuvakulma, joka on ratakohtainen. Mielenkiintoisimmat radat ovatkin kuvattuja mitä mielenkiintoisimmista kuvakulmista, vaikka rataa saattaa muuten olla aika vaikea pelata puiden ja muun roinan blokatessa näkyvyyttä.

Vaikka autoilla kisaillaankin kolmessa ulottuvuudessa, koneelta ei vaadita nimeksikään tehoja. Syynä on mitä ilmeisimmin hyvin optimoitu tekniikka ja se, että kentällä ei liiku juurikaan mitään muuta kuin kaaroja. Keveydestään huolimatta grafiikka on hienoa. Korkeuserot langettavat varjoja mäkien ja monttujen luo ja itse ratakin voi olla todella yksityiskohtainen. Pitkäjänteisellä työllä kaupunkiaiheisen radan luominen on täysin mahdollista, ja jälki näyttää kaupunkilta kaikkine jalkakäytävineen ja suojateineen. Yksikään ajobaana ei kuitenkaan ole täydellinen ilman objekteja, joita Jukka ja Hannu Räbinä tarjoilevat pelaajille noin 25 erilaista. Ne ovat lähinnä oikeiden ratojen varsilta löytyvää enemmän tai vähemmän hyödyllistä kampetta. Tavaraskaala on GeneRallyn historian aikana myös laajentunut, muun muassa kaktuksilla ja kuusipuilla. Näin oman ratansa voi onnistuneesti sijoittaa vaikkapa Saharan aavikoille tai ehkäpä Kanadan aarniometsiin.

GeneRallyn ääniskaalasta ei juuri keskustelua saa pystyyn. Äänipaketteja toimitetaan GeneRallyn mukana kaksi kappaletta, tavalliset ja toiset, olevinaan hauskat äänet. Pelin äänimaailma on kuitenkin niin suppea, että vaikka omien ääniteemojen luonti on mahdollista, niissä ei pysty olemaan eroja kovinkaan runsaasti. Musiikkeja GeneRallyyn ei ole sävelletty, mutta CD:n tai Mp3:ien soittaminen pelin taustalla tuntuu soveltuvan hommaan kuin valettu.

Winner takes it all

Öh… missäs minä nyt olen. Ei näytä Monacolta.

Suomalaisia autopelejä ei turhan paljoa ole ilmoille päästelty tässä viime aikoina, mutta niiden laadukkuus on ollut huimissa korkeuksissa. Tästä on meillä todisteena GeneRally, jonka kuuluisi olla kaikille genren peleille esimerkkinä äärimmäisyyksiin viedystä muokattavuudesta ja pelin yleisestä selkeäkäyttöisyydestä.

Vaikka GeneRallyyn on tarjolla huima määrä ratoja ja kilometrinnielijöitä, sen addiktiivisuus ja silkka ilo pelata peliä lepää jossain muualla muokattavuuden ollessa vain tervetullut lisä. Ehkä se on pelattavuuden, grafiikan ja tietokone- tai kaverikilpailijoiden yhteispelillä syntynyt yliluonnollinen balanssisuhde, joka pysyy yllä kerta toisensa jälkeen. Todennäköisesti tunnelma on kuitenkin syntynyt jollakin maalaisjärjelläkin ymmärrettävällä tavalla, mutta ratkaisevaa merkitystä näillä filosofisilla pohdinnoilla ei ole. GeneRally kun sattuu olemaan peli, jota absoluuttisesti kukaan ei voi syyttää typeräksi ajanhukaksi.

Lyhyesti

Legendaarisen Slicks ’n Slide -vanhuksen manttelinperijä GeneRally on arvonimensä veroinen. Vanhan kunnon Slicksin pelattavuudesta ei ole tingitty tippaakaan ja grafiikat muistuttavat pelivanhuksesta kivasti, mutta ne ovat silti ajan hengessä mukana. Myös ajoradat ovat esikuvaansa monipuolisempia. Voidaankin todeta, että lopputuloksena on todella hauska ja pitkäikäinen kaahailupeli. GeneRally on yksi suomalaisen peliosaamisen ehdottomasti kirkkaimpia helmiä.

Arvosana

Arvosteluperusteet