Areena 5

Areena 5
Tekijä: Seppo Suorsa
Pelin kotisivu: http://kotinetti.suomi.net/seppo.suorsa/areena.html
Lajityyppi: Strategia
Lisenssi: Ilmainen
Alusta: Windows
Vaatimukset: Käyttöjärjestelmänä vähintään Windows 95
Ilmestymisvuosi: 2000
Viimeisin versio: 1.21 (2007)
Avainsanat gladiaattori managerointi moninpeli

Tiivistelmä

7.5/10

8/10

Loitsuja löytyy kattava valikoima. Kukapa olisi uskonut? Joulupukki hankkii tonttujen palkkarahat gladiaattorina!

Areena 5 on omaperäinen gladiaattorimanagerointi, jossa on valitettavan vähän parannuksia sarjan edelliseen osaan verrattuna. Ääni- ja grafiikkapuolen puutokset, sekä se että rahalla saa kaikkea nakertavat pelin viihdyttävyyttä ikävästi.

 

Arvostelu

Areena 5:n uusin versio on 1.21. Tämä Suomipelit.fiin arvostelu on tehty varhaisemmasta julkaisusta 1.01.

Areena 5 eroaa pelien harmaasta massasta jo poikkeuksellisella ideallaan. Onhan toki managerointipelejä nähty tusinakaupalla ennenkin, mutta tuskin kukaan muu on vielä keksinyt asettaa pelaajaa gladiaattorijoukkueen manageriksi. Mistään hollywood-elokuvista tutuista muinaisen Rooman gladiaattoreista ei tietenkään ole kysymys, vaan pelissä esiintyvät soturit ovat mitä eriskummallisimpia fantasiaolentoja.

Pohjalta pääsee vain ylöspäin…

Loitsuja löytyy kattava valikoima. Loitsuja löytyy kattava valikoima.

Kuten monissa muissakin managerointipeleissä, pelaajan on tarkoitus luotsata mutadivarin pohjalta aloittava rupusakki kohti ykkösdivaria ja siellä odottelevaa sarjamestaruutta. Alussa pelaaja saa käyttöönsä 1500 kultarahaa, ja näiden turvin olisi sitten värvättävä uusia gladiaattoreita, varustettava nämä sopivilla aseilla koulutuksen tärkeyttä unohtamatta.

Sarjan aiemmista osista poiketen kaikki joukkueet värväävät taistelijansa samasta joukosta. Joka kuukausi värväykseen saapuu useita gladiaattoreita, ja kaikilla joukkueilla on kolme tarjousvuoroa. Se manageri, joka on tarjonnut gladiaattorista eniten saa hänet joukkueeseensa. Joskus saattaa tosin käydä niin, että osa gladiaattoreista jää värväämättä. Uusi värväysmoodi on pelin ehkä suurin parannus vanhoihin versioihin verrattaessa.

Gladiaattorit vaativat aloituspalkkion lisäksi joka kuukausi palkkaa. Jos gladiaattori on jonain kuukautena sivussa taistelusta, vaatii hän vain puolikkaan palkan. Jatkuvaa rahanmenoa ei tietenkään voi kestää ilman jonkunnäköisiä tulonlähteitä. Rahaa saa lipputuloista, sekä johtoportaan maksamista voittobonuksista. Edellisistä osista tutut fanien lahjoittamat tulot on jätetty kokonaan pois, mikä on ainakin omasta mielestäni varsin ikävää.

Johtoportaan tyytyväisenä pitäminen on hyvin tärkeää. Mikäli manageri törttöilee jatkuvasti alkaa johtoportaan luottamus tämän johtamistaitoihin pikkuhiljaa laskea. Mitään haittaa luottamuksen menettämisestä ei ole, paitsi siinä vaiheessa kun se laskee nollaan. Silloin johtoporras menettää hermonsa lopullisesti ja lähettää palkkamurhaajan asialle. Valitettavasti hyvää ajatusta ei ole viety loppuun asti. Jonkunlaiset lisäbonukset johtoportaan jatkuvasta tyytyväisenä pidosta olisivat voineet olla piristävä lisä. Nyt johtoporras on vain mittari joka ilmaisee sitä kuinka lähellä pelin loppuminen on.

Kammotuksia joka lähtöön

Erilaisia rotuja peliin on ahdettu lähes neljäkymmentä. Mukana on muunmuassa tonttuja, muumioita, amatsoneja ja liskomiehiä. Rotujen kyvyt vaihtelevat melkoisesti, ja esimerkiksi tontut ovat murhaavia jousiampujia, mutta lähitaistelussa niistä on lähes yhtä paljon hyötyä kuin terävästä oksasta norsun tappamisessa. Yhtä ylitse muiden käyvää rotua ei ole onneksi päässyt syntymään, joskin muutamat niistä jäävät melko vähäiselle käytölle. Rodut voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Ne ovat lähitappelijat, jousiampujat ja loitsijat. Suuri osa roduista ei tosin sovi täydellisesti mihinkään edellämainittuun ryhmään, vaan esimerkiksi goblinvelhot ovat hyviä sekä jousen käytössä että loihtimisessa.

Joukkueessa voi olla yhtäaikaa maksimissaan yhdeksän gladiaattoria. Tappelemaan joka kuukausi pääsee tosin vain kuusi. Täyteen ahdetussa joukkueessa kaikki eivät siis aina pääse tappelemaan. Gladiaattoriliiton säännöt kieltävät kahden samaan rotuun kuuluvan gladiaattorin olemisen samassa joukkueessa. Ainoastaan suosikkirodun käyttöön ei siis voi turvautua. Tätä rajoitusta selittänee myös rotujen jumalien välinen valtataistelu. Joka kuukausi jonkun rodun jumala nousee valtataistelussa ylitse muiden. Kyseisen jumalan rodun jäsenten tekemät vahingot ovat sinä kuukautena kaksinkertaiset. Eihän siis olisi reilua, että jonkun joukkueen kaikki jäsenet voisivat tehdä tuplavahingon.

Tavallisten tallaajien lisäksi joka vuoden tammikuussa värvättävänä on myös yksi legendaarinen sankari. Sankareiden taidot ovat usein ylivoimaiset tavan gladiaattoreihin verrattuna, sama pätee myös palkkavaatimuksiin. Sankarin voi värvätä vain yhden vuoden ajaksi. Tämän jälkeen sankari jättää joukkueen taakseen ja siirtyy kohti uusia seikkailuja.

Miekka ja magia

Kukapa olisi uskonut? Joulupukki hankkii tonttujen palkkarahat gladiaattorina! Kukapa olisi uskonut? Joulupukki hankkii tonttujen palkkarahat gladiaattorina!

Pelkillä nyrkeillä tappelemalla eivät gladiaattorit pitkään pärjää, joten vierailu asekauppaan voi olla hyvä ajatus. Gladiaattorin rotu määrittelee hieman yleisiä suuntaviivoja sille, miten hyvin gladiaattorit mitäkin asetta osaavat käyttää. Kuitenkin gladiaattoreiden asekyvyt ovat hyvin pitkälti sattumanvaraisia. Eri aseluokkia on kuusi. Ne ovat keihäät, miekat, kirveet, nuijat, jouset ja varsijouset. Aseluokkien aseilla on muitakin eroja kuin nimet, ja esimerkiksi halvat keihäät ovat hyviä torjumaan iskuja, mutta niiden lyönnit eivät töni vihollisia ollenkaan. Jousien ja varsijousienkin välillä on eroja. Varsijouset ovat paljon tehokkaampia, mutta niitä pitää ladata yhden vuoron ajan. Tavallisilla jousilla sen sijaan voi ampua nuolia hurjaa vauhtia, mutta niiden aiheuttama vahinko jää pienemmäksi.

Korkean manatason omaaville gladiaattoreille voi opettaa myös loitsuja. Loitsuvalikoima ei rajoitu niihin tavallisimpiin hyökkäys- ja parannusloitsuihin, vaan mukana on myös panssarointi-, pysäytys-, hämäys-, vampyrismi-, manaimu-, ja voimanlisäysloitsuja. Siunauksia tai kirouksiakaan ei ole unohdettu. Loitsujen käyttäminen kuluttaa manaa, jota jokaisella gladiaattorilla on rajattu määrä. Gladiaattorin rotu määrittää maksimimanamäärän, ja lisää manaa voi hankkia kouluttamalla.

Aseiden ja loitsujen lisäksi tarvitaan tietysti panssareita. Asekaupasta löytyykin runsaasti erilaisia panssareita, mutta valitettavasti ne eroavat toisistaan vain nimen ja panssaroinnin voimakkuuden mukaan. Piristävä lisä olisi ollut, mikäli eri panssarit olisivat olleet eri tehoisia eri aseita vastaan. Nyt minkäänlaiselle taktikoinnille ei oikeastaan jää tilaa ja kaupasta mukaan lähtee aina se kallein panssari johon rahat riittää.

Gladiaattoreiden aloituskyvyt ovat usein melko heikot, ja siksi onkin hyvä, että gladiaattoreita voi myös kouluttaa. Kouluttamalla voi korottaa neljää gladiaattorin ominaisuutta. Ne ovat nopeus, kesto, voima ja mana. Keston ja voiman lisääminen vaikuttaa suoraan gladiaattorin kestoon ja aiheutetun vahingon määrään. Nopeus lisää gladiaattorin ase- ja väistökykyjä, kun taas mana lisää loitsujen onnistumisprosenttia, ja sitä kuinka suuri manavarasto gladiaattorilla on. Areena kakkosessa koulutus oli toteutettu paljon paremmin. Siinä gladiaattorit saattoivat loukkaantua koulutuksen aikana eikä tuloskaan ollut varma. Nyt tarpeeksi rahaa omistava manageri voi tehdä säälittävimmästäkin kukkakepistä mahtavan soturin.

Voitosta voittoon…

Lopullisen tavoitteen, eli sarjamestaruuden voittamisen pelaaja saavuttaa nousemalla nelosdivarista ykkösdivariin. Siellä täytyy vielä voittaa ykkösdivarin mestaruus, jonka jälkeen mestaruus onkin saavutettu. Divisioonissa nousemaan pääsee joka vuosi divarin paras joukkue. Huonoin puolestaan tippuu alempaan divariin. Jokainen vuosi sisältää kaksi ottelua jokaista divarissa olevaa joukkuetta vastaan. Yhteensä divarissa on neljä joukkuetta, joten sarjaotteluita vuodelle kertyy kuusi kappaletta. Sarjaotteluiden lomassa käydään joka vuosi kamppailu cup-mestaruudesta. Siinä kaikki kuusitoista joukkuetta ottavat yhteen divarirajoista piittaamatta. Jokainen cup-ottelu on voitettava, tai muuten joukkue tippuu cupista. Se joukkue joka selviytyy finaalista voittajana saa cup-mestaruuden.

Ottelut voitetaan vastustajan gladiaattorit tyrmäämällä. Kuolla gladiaattorit eivät voi vaikka ne ottaisivat miten paljon vahinkoa. Viimeistään viisi kuukautta ottelun jälkeen ne ovat taas tolpillaan. Loputtomiin gladiaattorit eivät tietenkään joukkueessa palvele, vaan kun gladiaattori saavuttaa kolmenkymmenenviiden vuoden iän poistuu tämä joukkueesta. Tietenkin huonolle gladiaattorille voi antaa potkut jo tätä ennen. Otteluiden aikana manageri voi joka vuoro joko neuvoa jokaiselle gladiaattorille mitä tehdä, tai sitten antaa tietokoneen hoitaa kyseisen vuoron. Tietokoneen ohjauksessa gladiaattorit toimivat pääasiallisesti viisaasti, vaikkakin joskus gladiaattorit saattavat lähteä lähitaisteluun vaikka niillä olisi jousikin.

Koska peli on suurelta osin valikkopohjainen ei grafiikoita rotujen kuvia lukuunottamatta juurikaan ole. Nekin tuntuvat olevan windowsin paintilla tehtyjä, mutta kyllä ne juuri ja juuri tähän peliin riittävät. Rotujen kuvat ovat kuvia sanan varsinaisessa merkityksessä. Minkäänlaisia liikkeitä hahmot eivät tee, ovat vain kokoajan samassa asennossa. Ääniä tai musiikkia peli ei myöskään sisällä.

Hyvin tehty on vain puoliksi valmis

Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lumikki ja seitsemän kääpiötä.

Areena vitosessa on selvästi näkyvissä monien suurien fantasiaklassikkojen jäljet. Mithrilhaarniskat, hobitit ja monet muut Tolkienin kirjoista lainatut ainekset sulautuvat hyvin yhteen minotaurien ja muiden mytologisten petojen kanssa. Jotain peli olisi kuitenkin vielä kaivannut. Nyt kun käy helposti niin, että tarpeeksi rahaa kokoon haalinut manageri on ja pysyy voittamattomana. Kovinkaan suurta taktikoinnin varaa peliin ei ole jätetty, vaan mukaan lähtevät aina kalleimmat mahdolliset varusteet.

Vaikka Areena 5 onkin melko sujuva kokonaisuus ei se silti yllä huippusuoritukseksi. Äänien täydellinen puuttuminen ja tönkkösuolatut gladiaattorit eivät asiaa juurikaan auta. Pienet lisäykset, kuten mahdollisuus ostaa gladiaattoreita toisilta joukkueilta olisivat voineet piristää peliä kummasti.
Myöskin olisin toivonut mahdollisuutta yhdistää kahden tallennuksen joukkueet yhteen peliin, jotta kaverin kanssa olisi viimeinkin päässyt ratkaisemaan että kummalla se kovempi joukkue olikaan. Onnistuuhan moninpeli toki saman koneen ääressä nytkin, mutta kun hyvän joukkueen kasaamiseen vaaditaan aikaa, jää moninpelisessiot tylsähköiksi rupujoukkueiden yhteenotoiksi.

TZ, 23.07.2003

Lyhyesti

Areena 5 on omaperäinen gladiaattorimanagerointi, jossa on valitettavan vähän parannuksia sarjan edelliseen osaan verrattuna. Ääni- ja grafiikkapuolen puutokset, sekä se että rahalla saa kaikkea nakertavat pelin viihdyttävyyttä ikävästi.

Arvosana

HyvääHyvää

  • Paljon eri rotuja
  • Laajat valikoimat aseita & loitsuja
  • Erikoinen idea

HuonoaHuonoa

  • Toistaa itseään
  • Rahalla saa kaikkea

 

Leave a reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

nine − one =